Ideologioiden haittojen minimointi

Nämä blogikirjoitukset ovat alkuperäisen Ihmisten rauha -kirjoituksen kommentointia ja lisäyksiä.

Johdanto

Kirjoitin Ihmisten rauha -kirjoituksessani uskontojen haittojen minimoinnista. Samoin olen kirjoittanut moneen otteeseen siitä, kuinka uskonnot ja ideologiat ovat lähes sama asia – asiat vain perustellaan eri tavoin. Toinen perustellaan yliluonnollisella, toiset maallisilla uskonkappaleilla.

Kirjoitin monikohtaisen listan siitä, miten minun mielestäni uskontojen haittoja pitäisi minimoida. Huomasin myöhemmin, että lähes sama lista pienin muutoksin soveltuu myös ideologioihin.

Miksi ideologiat ovat ongelma? Ideologiat perustuvat uskonkappaleisiin eivät parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon. Maailman historia on ikävin tavoin osoittanut, että ideologiaa kannattavat ihmiset ovat valmiit tappamaan päästäkseen päämääränsä – ja päästyään päämääränsä epäonnistuneet sen toteutuksessa. Miksi näin? Koska ihminen on vasta puusta savannille pudonnut apina. Meillä on hyvä mielikuvitus ja kykenemme kuvittelemaan kaikenlaisia tilanteita, joita ei ole oikeasti olemassa. Ne eivät ole sellaisinaan toteutuskelpoisia. Liian korkeat ihanteet osottautuvat aina vääriksi toiveiksi, koska ihminen on ihminen.

Miksi sitten kirjoittelen kaikkea tällaista? Eikö tämäkin ole ideologiaa? Näin voidaan hyvin kysyä ja varmasti monin tavoin myös perustella. Olen läpi näiden kirjoitusten kuitenkin korostanut, että jokaisen lukijan tulee kyseenalaistaa kaikki, mitä kirjoitan. Vain, jos hän sen jälkeenkin on sitä mieltä, että olen oikeassa, hänen kannattaa ottaa näitä periaatteita käytäntöön. Jos parempia löytyy, niitä tulee käyttää.

Lopulta meidän tulee kuitenkin löytää se pohja, jolle voimme rakentaa rauhaisan ja elävän yhteiskunnan. Väitän, että tuo pohja on ihmisen biologia ja lajityypillinen käyttäytyminen.

Periaatteet

Tässä kuitenkin nämä periaatteet, joilla ideologioita tulisi rajoittaa:

1. Ideologiat eivät saa väittää todeksi mitään, josta ei ole tieteellisiä todisteita. Todisteiden pitää olla muiden falsifioitavissa. Ideologiat voivat väittää uskovansa ideologiaansa, mutta eivät väittää asiaa todeksi.
2. Ideologiat eivät saa uhkailla sellaisilla seurauksilla, jotka eivät ole todistettavissa.
3. Ideologiat eivät saa pyrkiä tavoitteisiinsa väkivallalla.
4. Ideologiat eivät saa luvata sellaisia asioita, joiden toteutumisesta ei ole selkeää näyttöä.
5. Ideologiset yhteisöt eivät saa väittää, että heidän ideologiansa on ainut oikea. He voivat todistaa ideologioidensa osat oikeiksi tieteellä.
6. Ideologiset yhteisöt eivät saa syyllistyä vainoamiseen tai puuttua ihmisten yksityiselämään. Ne eivät voi myöskään määrätä yhteisön muita jäseniä välttämään tiettyä, tiettyjä tai tietynlaisia henkilöitä. Jäsenillä ja yhteisöön kuulumattomilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus toimia toisin ilman pelkoa henkisestä tai fyysisestä väkivallasta.
7. Ideologiset yhteisöt eivät voi vaatia fyysisen koskemattomuuden rikkomista jäsenvaatimuksena.
8. Ideologisen yhteisön johdon tulee olla korkeintaan valtiokohtainen tarkoittaen, ettei ideologisen järjestön johto voi olla ylikansallinen, jolloin se vaarantaisi kansallisen päätöksenteon ja demokratian perusteet.
9. Ideologisten järjestöjen rahoituksen täytyy hoitua ilman järjestöön kuulumattomien varoja ja ilman ulkomaalaista rahoitusta.
10. Ideologian varjolla ei saa etuoikeuksia eikä poikkeuksia yhteisistä säännöistä. Ideologia on henkilökohtainen valinta ja jokainen sovittaa oman ideologiansa sopusointuun ympäristönsä kanssa ilman, että ympäristön tarvitsee sopeutua henkilön tai yhteisöjen valintoihin.
11. Kansallisia vapaapäiviä ei voida määrittää yksittäisten ideologioiden perusteella, jotta ideologiat ovat tasa-arvoisia keskenään.
12. Ideologioiden tulee noudattaa tarkasti kunkin maan lakeja ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia eivätkä ne voi vedota perinteisiin tai haluttomuuteen niitä rikkoakseen. Jos ideologinen yhteisö tahtoo muuttaa lakia, sen tulee tehdä se ensin demokraattisesti ja vasta sitten toimia sen mukaan.
13. Ideologioiden tulee ottaa valtaakin saadessaan toisinajattelevat huomioon. Ei voida joutua tilanteeseen, jossa ”meillä on tämä ideologia, niin te ette saa”. Vain selkeästi, tieteelliseltä pohjalta olevat päätökset voidaan saattaa laeiksi.
14. Alaikäiset eivät voi kuulua ideologiseen yhteisöön, koska heitä tulee suojella vahingollisilta ja yksipuolisilta näkemyksiltä heidän olleessaan vaikutuksille alttiissa iässä.
15. Ideologioiden mukaisia kouluja ei saa perustaa, jotta jokaiselle taataan oikeus parhaaseen mahdolliseen opetukseen ja monimuotoiseen maailmankuvaan.
16. Ideologiset järjestöt eivät saa perustaa yrityksiä, jotta ne eivät kykene manipuloimaan ihmisiä sen kautta ja saamaan rahaa ja valtaa eikä ideologista kampeamista tapahtuisi.
17. Minkään ideologian peruskirjat eivät saa olla väkivaltaan kehottavia.

Turvalliset tilat

Nämä blogikirjoitukset ovat alkuperäisen Ihmisten rauha -kirjoituksen kommentointia ja lisäyksiä.

Tämä kirjoitus liittyy siihen, mitä kirjoitin reviireistä ja moraalista Ihmisten rauhassa.

Julkinen ja yksityinen

Ihminen on territoriaalinen laumaeläin. Suotuisissa olosuhteissa hänellä on hänen laumansa ympärillään. Lauma, jolle hän on sukua ja joka haluaa hänelle hyvää ja jolle laumalle yksilö tahtoo hyvää. Siksi lauman kesken voi olla toiset säännöt kuin lauman ulkopuolisten kanssa.

Ihminen käyttäytyy eri tavoin julkisella paikalla kuin kotona – ja vieläpä miten kotona yksin olleessaan. Julkisella paikalla ihminen rajoittaa käyttäytymistään. Hän harvemmin laulelee yksin tai käy julkisesti ulostamassa. Sen sijaan hän noudattaa käyttäytymissääntöjä eli niitä sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä, jotka yleinen mielipide on luonut. Yleinen mielipide on ihmisryhmää kokoava mielipide. Ihmisille on tyypillistä seurata yleistä mielipidettä, koska sillä varmistetaan ryhmän yhtenäisyys.

Kotona hän on vapautuneempi. Hän saattaa lauleskella ja kulkea mukavissa rönttävaatteissa, joissa hän ei liikkuisi julkisesti. Mutta kotonakin hän ottaa toiset huomioon. Hän toivottavasti asuu toisten ihmisten kanssa, jolloin hän joutuu ottamaan heidät huomioon. Tai ehkä hänellä on naapureita, jotka hän joutuu ottamaan huomioon. Kotona ollessa ryhmä on pienempi ja se voi luoda uudenlaisia käyttäytymissääntöjä, jotka sopivat sille ryhmälle, mutta joita he eivät voisi noudattaa muualla.

Ollessaan yksin yksilö käyttäytyy jälleen eri tavalla. Tavallaan voidaan ajatella, että nyt ryhmä koostuu vain yhdestä henkilöstä ja ryhmän yleinen mielipide vain tämän yhden henkilön mielipiteestä. Toki hänellä saattaa edelleen olla naapurit, jotka hän ottaa huomioon, mutta muuten hän määrittää itse, miten käyttäytyy. Ehkä hän käyskentelee kotonaan alushoususillaan ja murustaa vapaasti sängylle, kun lukee romaania. Tai vielä jotain intiimimpää.

Toiminnot eri tiloissa

Ihmiset muokkaavat käyttäytymistään eri tilanteissa. He pyrkivät välttämään konfliktia. Toiset enemmän kuin toiset.

Usein moni toiminto, joka heikentää yksilön ja siten yhteisönkin turvallisuutta hetkellisesti tai jopa pidempiaikaisesti, tapahtuu turvallisissa tiloissa. Siis sellaisissa tiloissa, joissa toiminta ei ole vaarallista. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi humaltuminen tai muiden päihteiden käyttö, rento pukeutuminen ja erilaiset seksuaalisuuden ilmentymät.

Jokainen tietää varmasti, mitkä ovat sellaisia asioita, joita he tekevät silloin, kun ovat yksin. Ne varmasti vaihtelevat jokaisella henkilöllä, mutta niitä voidaan kuvata sanalla yksityinen.

Intiimillä tasolla tapahtuu asioita, jotka jaetaan vain kumppaneiden kesken – ei edes koko perheen kesken.

Suojatasolla tapahtuvat asiat ovat sellaisia, jotka tapahtuvat tavalla tai toisella suojatussa tilassa. Tämä on laaja ja hankalasti määriteltävä määre. Esim. yksityinen piha voi olla tällainen. Se ei ole intiimi tila, mutta on suojattu omistajan tahdon alaiseksi alueeksi. Toisaalta myös sellaiset tilat, joissa on vain tuttuja, ovat suojattuja tiloja. Tilat, joissa on vain omaan laumaan kuuluvia, koetaan yleensä suojatumpina tiloina kuin tilat, joissa on selkeästi muitakin.

Julkisella tasolla varaudutaan siihen, että kohdataan ihmisiä, joita ei tunneta ja toimitaan sen mukaisesti. Julkisella tasolla käytössäännöt ovat erityisen tärkeitä, jotta väärinkäsityksiltä ja konflikteilta vältyttäisiin. Tällä tasolla voi kohdata niin omaa laumaansa, joka koetaan turvallisempana, kuin vieraitakin, joiden kanssa edetään varovaisemmin.

Kohtaamispinta on se hetki, jolloin kohtaaminen itselleen vieraan kanssa tapahtuu. Tässä hetkessä on kaikkein tärkeintä noudattaa varovaisuutta ja yleisiä käytöstapoja väärinkäsitysten ja aggressiivisuuden välttämiseksi. Tämä on se pinta, jolla uudet ystävät ja liittolaiset hankitaan. Tämä on myös se pinta, jossa se kaikki voidaan turmella.

Raha ja tilat

Näissä turvallisissa tiloissa näkyy myös rahan käyttö. Se, mihin yhteiskunta sijoittaa rahojaan. Jos tilanne on vakaa ja se koetaan turvalliseksi, ihmiset käyttävät ylimääräistä rahaansa enemmän huvituksiin. Jos taas tilannetta ei koeta turvallisena, ihmiset säästävät tai varustautuvat.

Toisinaan on hankala erottaa käyttävätkö ihmiset rahojaan huvituksiin vai eskapismiin. Eskapismi voi syntyä myös siitä, että oloa ei koeta turvallisena tai sellaisena, että se olisi hallinnassa. Silloin ihminen voi kokea voimattomuutta, pahoinvointia ja haluaa paeta sitä nautintoihin. Pahimmillaan kokemus vaarasta muuttuu itsetuhoisiksi ajatuksiksi.

Eskapismi voi johtua myös nihilimistä, joka taas juontaa kyvyttömyyteen ottaa oma elämä haltuunsa ja kohdata maailma. Kun millekään ei anneta merkitystä, täytyy edes jonkin tuntua joltain, jotta jaksaa raahustaa eteenpäin. Nihilismi on aikamme pahimpia sairauksia.

Rahassa on kyse toimeentulosta ja siis toimeentulon lähteestä. Toimeentulo on riippuvainen saavutetusta reviiristä. Jos reviirillä on useita eri vieraita älyjä, jotka kilpailevat keskenään reviirin resursseista, turvalliset tilat kaventuvat ja asetelmat ryhmien välillä tiukentuvat. Kilpailu ottaa usein hierarkisia muotoja ja seksuaalinen väkivalta yhteistöä kohtaan lisääntyy. Seksuaalinen väkivalta yhteisöä kohtaan, on petollista viettelyä, jossa kumppani hankitaan tukemaan vierasta ryhmää eikä siten, että uusi kumppani liittyisi vanhaan laumaan. Tällöin lauman resursseja käytetään uuden lauman hyväksi ja syntyy kilpailutilanne. Siksi on tärkeää turvata kaikille ryhmille turvalliset tilat – ne ovat myös turvallisia tiloja heidän identiteeteilleen.

Identiteetit ja turvalliset tilat

Identiteetin kannalta on tärkeää, että sitä tuetaan koko ajan. Ilman tukemista ihminen voi huonosti ja minän harhautumia voi ilmetä. Siinä ihminen menettää minutensa osin tai kokonaan muiden vaikutuksen alaisena. Se voi olla sopeutumista uuteen tai se voi olla suuren ahdistuksen lähde. Jos kyse on sopeutumisesta uuteen, täytyy tarkastella, onko kyse väkivallasta äitilaumaa kohtaan sen omalla reviirillä vai mukautumisesta äitilaumaan. Äitilaumalla tarkoitetaan sitä ihmisryhmää, jolla on pisimpään jatkuneet oikeudet alueella.

Ennen identiteetin tukeminen tuli suoraan ryhmältä ja ryhmän jakamista kertomuksista. Nykyisin myös medialla on tärkeä osansa tässä. Pahimmillaan medialla on identiteettiä repivä vaikutus, parhaimmillaan sitä tukeva. Siksi olisi tärkeää, että myös mediat ovat turvallisia tiloja kullekin ryhmälle erikseen.

Laajempi sosiaalinen autismi ja tilat

Ihmisryhmien kohdatessa ja rajapintojen syntyessä tulee monenlaisia ongelmia, joita olen jo edellä läpikäynyt. Tähän asiaan liittyy ongelma laajemmasta sosiaalisesta autismista. Sanahirviö tarkoittaa sitä, että ihmisen on hankala ajatella asioita oman ryhmänsä ulkopuolisten kannalta. Heidän on hankala samaistua toisen kokemusmaailmaan ja nähdä asiat heidän kannaltaan. Sen sijaan he ajavat hyvinkin tiukasti omaa ja ryhmänsä etua vaikka itsekin kuvittelisivat muuta.

Moni kuvittelee kykenevänsä tähän, mutta tavallisesti näkee asiat vain osittain tai omien odotustensa vääristäminä. Tästä seuraa, ettei täyttä ymmärrystä esim. muiden motiiveista kyetä saavuttamaan.

Tämänkin alleviivaa turvallisten tilojen olemassaolon tärkeyttä.